perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kesän kukkijia

Terve taas yli kuukauden jälkeen.
Tässä nyt on ollut kaikenlaista kiirettä ja itse asiassa olen kypsytellyt ajatusta blogin lopettamisesta tai pistämisestä ainakin pidemmälle tauolle. En yksinkertaisesti ehdi kirjoittamaan eikä kiireet ainakaan vähene tulevana.

Olen viimeisen kuukauden aikana kuitenkin napsinut kuvia pihasta aina sillon tällön, kun olen perannut penkkejä.
Tältä näytti vielä kuukausi takaperin takapihan penkissä. Vasta rönsyakankaali, akilleija ja pikkusydän aloittivat kukintaa.



Penkissä kaikki ovat kasvaneet melkoisesti eikä tyhjiä kohtia enää ole nimeksikään. Viime viikolla kukintansa aloitti pinkki syysleimu. Nyt niitäkin kukkii jo useampia.


Luumupuustakin löysin ensimmäisen kerran raakileita. Kolmas kesä nyt tällä luumupuulla menossa.


Peurankellot aloittivat kukintansa viikko sitten ja nyt kun katson ikkunasta niin kukinta on edelleen todella kaunis.



Myös viikko sitten aloitti vienosti kukintansa Pipo Pensteon Hartwegii Polaris pink. Pipot on tämän kevään hankintoja ja tuo kukka näyttää olevan todella kaunis. Toinen Pipo on vielä vallan avaamatta kukintonsa tälläkin hetkellä ja tämä viime viikolla kuvattukin kukkii vielä kovin arasti, nuppuja on paljon enemmän.



Pionien aika on jo ohi. Paras kukinto oli jo ennen juhannusta. Tämä viime vuonna hankittu Karl Ropenfield kukki todella runsaasti, mutta tänä keväänä juurakosta istutettu Sarah Bernhardt ei vielä tänä vuonna tehnyt nuppuja.



Täällä oli kova sadekuuro joka lyhensi pionin kukintaa merkittävästi. Kukat hakkaantuivat tuusan nuuskiksi reilun viikon kukinnan jälkeen.

Myös karpaatien kellot kukkivat tällä hetkellä ja kukintaa on toivottavasti vielä pitkään, koska nuppuja on valtavasti.



Jo kuukausi sitten kerroin kuinka meidän koristekirsikka ei ole tehnyt lehtiä kuin muutaman. Samoin on käynyt syyshortensioille.


No syyshortensioiden kitumissyytä en saanut selville, mutta ne alkoivat puskemaan runsaasti uutta kasvustoa juureltaan joten leikkasin viimeviikolla kaikki lehdettömät vanhat oksat pois.

Koristekirsikan kitumisen syy selvisi ja kyllä harmittaa. Istutettiin se siis viime vuonna keväällä. Se oli todella suorarunkoinen ja kaunis sekä kasvoi nopeasti. Koska tonttimme on hieman viettävä, laitettiin siihen tukipuut ja narut, ettei se taittuisi alaspäin tonttia. No olisi sitten pitänyt varmaan tarkkailla ja löysätä niitä naruja joka viikko, koska jotenkin varkain runko on kasvanut kevään aikana niin valtavasti, että naru on kasvanut rungon sisään ja tästä johtuen puu jäi silmuvaiheeseen, kun ei varmaankaan saa vettä kuristuksissa.


Tuo naru on niin syvällä, ettei sitä voi saada pois. Nyt kun ollaan pohdittu mitä tuon kanssa tehdään niin yhtäkkiä tämä on alkanut hirveästi versomaan tuon narukohdan alapuoliselta osiolta. Pitäisikö se nyt sitten kaivaa ylös vai leikata poikki tuosta alapuolelta? Myös rungon ympärillä maassa on paljon versoja.

Vielä muutama viikko sitten hortensia ja petuniamppelit olivat hvyässä kunnossa. Nyt nekin alkavat olemaan ehtoopuolella.




Kuukausi sitten etupihan penkissä näytti tältä. Nyt tilanne on jo aivan eri.



Keijunkukat kukkivat edelleen. Ne ovat uskollisia pitkään kukkivia. Jaloangervotkin ovat tälläkin hetkellä kukassa. Ongelmaksi nyt lähinnä on tullut se, että etupenkki on käynyt liian ahtaaksi. Tuiviot ovat kuukauden aikana kasvaneet suihkulähteen päälle ja muutenkin kaikki on liian ahtaasti. Elokuussa koittavalla kesälomalla on siis vielä puuhaa. Tuo yksi tuija tuosta onkin jo siirretty, mutta vielä saavat tuiviot siirtyä. Homma lähtee taas käsistä, suunnitelmat on jo paperilla. Tuo ryhmitelmäalue laajenee melkoisesti.




Talven kärsinyt ja lehtensä tiputtanut alppiruusu on tehnyt lisää lähtiä. Nyt niitä on jo paljon enemmän kuin tässä kuvassa. Leikkasin viime viikolla kaikki vanhat oksat pois, koska uusia puskee niin kovasti. Saas nähdä miten kävi tämän kanssa...



Takametsän reunassa kukkii puutarha-alpit, jotka ovat siis siellä vain evakossa.



Tämmöstä tällä kertaa. Palataan taas määrittämättömän ajan jälkeen :)

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kesäkukkia!

Taas on vierähtänyt yli kuukausi aikaa viimeisestä kirjoituksesta. Huomaa selvästi kevään tulleen, kun aikaa ei millään riitä blogille, vaan se menee kaikkeen hyödyllisempään :) Viikon olin taas työreissussakin ja moottoripyöräiltyä on tullut jonkin verran ja kaikkea muutakin askaretta on ollut. Eilen meillä oli työpaikan kesäpäivä ja oltiin mm. ihanalla jokiristeilyllä iltasella. Tänään mennään vanhemmilleni remppahommiin ja huomenna Riihimäelle erämessuille. Eli ohjelmaa riittää! Siinä kuluu mukavasti illat töiden jälkeen. Viime viikonloppuna nappailin kuitenkin kuvia kesäkukista ja vähän muualtakin pihalta. Tässä muutamia otoksia.

Takaterassilla on purkissa iso terassihortenia. Sitä kun muistaa kastella niin kukkii kiitollisesti koko kesän. Tosin tällä viikolla olleina hallaöinä otin sen varmuudeksi sisälle.

 
Takaterassin aukoissa perinteisesti petunia-amppelit.


Kannan sipulin ostin huhtikuussa puutarhamessuilta. Idätin sipulia sisällä ja epätoivokin meinasi jo iskea, kun mitään elonmerkkejä ei alkanut näkymään. Sitten yhtenä yönä olikin pinnalle tullut 5cm kasvusto ja sen jälkeen varsinkin aurinkoisina päivinä kanna on kasvanut kohisten. Mahtaakohan se silti kukkia tänä kesänä... Tällä hetkellä se on taas sisällä, koska on ollut niin kylmät kelit. Viimeviikon hellepäivät kanna vietti ulkona.

 
Takaterassin pöydälle laitoin purkkiin salvian, kauniin värinen!


 Kirsikkapuiden kukinta meni ohitse, kun olin työreissussa. Nyt puissa on jo marjat kypsymässä.


Koristekirsikka ei nyt näytä kovin hyvältä. Viime kesänä se oli tähän aikaan täynnä lehtiä ja kukkia. Nyt siinä on vain muutama lehti ja kukka. Mahtaakohan talvi olla verottanut sitä. Näyttäisi, että talvi vei myös yhden alppiruusun. Myös syyshortensioissa on poikkeuksellisen vähän lehtiä. 


Kuunliljat tuli siirrettyä uusien perennojen tieltä olemassa olevista kukkapenkeistä uuteen omaan penkkiinsä alatontille männyn juurelle. Siirtelin myös metsän reunasta varapaikastani tarha-alpia tähän penkkiin.


Viime kesänä istutettu pioni näytttää nyt todella lupaavalta, kukkanuppuja on valtavasti! Edes tämän viikon kovat tuulet eivä rankaisseet pionia.


Tänä kesänä juurakosta istutettu pionikin näyttää nousseen pintaan, heiveröisenä, mutta silti!


Takapihan kukkapenkissä tämä, jonka nimeä en nyt millään muista, meinaa alkaa vallata penkkiä, tarvitsisi vähän harventaa. 


Tämän kohtalo on vaakalaudalla. Nuo kukat eivät ole minkään värisiä! Ei ole oma istutus.


Viimekesänä istutettu väriminttukin tuli pinnalle. Kovin oli viime viikolla helteiden jäljiltä maa kuivaa, vaikka joka ilta kastelin kaikki penkit. Penkitkin tarvitsisi taas perata, kunhan löytyisi sen verran aikaa.


Rentoakankaali on nyt hienossa violetissa väriloistossaan.


Omenapuut selvisivät hyvin talvesta. Omenoita on noihin muutaman vuoden ikäisiin vielä kovin pieniin omppupuihin tulossa valtavasti. 


Vielä viime viikolla lumipalloheisi näytti etupihalla oikeinkin hyvältä. Nyt kirvot ja tämän viikon kovat tuulet ovatkin raadelleet sen ikävästi. Suurin osa kukkasista on maassa ja lehdet reikäisiä kirvojen syömänä. Harkitsin jopa yhtenä päivänä, että se saa lähteä tämän kesän jälkeen ja tilalle tulisi jotain muuta... Se on melko ylikasvanut puumaiseksi ja jokaikinen kesä jossakin vaiheessa kirvat tulevat ja syövät sen. Viime kesänä tosin pääsin eroon kirvoista mäntysuopaliuoksella, nyt ei auta tepsivän edes se.  Mitähän näyttävää siihen tilalle voisi laittaa? Jotain, mikä kasvaisi nopeasti ja missä olisi paljon kukkia..


Etupihalla kuistin edessä olevassa padassa meillä on rungollinen margetta. Uskollinen kukkija tuntuu olevan. Juurella on muraattia, jotka eivät sitten tunnu taas millään lähtevän kasvuun. 


Kuistille laitoin aukkoihin kahteen pajuamppeliin lumihiutaletta.


 Neilikkaa ja muraattia etupihalla ruukussa kärryissä talon seinän ja kuistin kulmauksessa.


Miljoonakellot päätyivät etupihan kukkapenkin kivineliöiden päälle ruukkihin.


 Sammalleimu on jaksanut kukkia ja monta viikkoa etupihan penkissä, vaikka vielä huhtikuussa se näytti aivan ruskealta.


Etupihan penkin vahti :) Tämä oli pakko ostaa taannoin Prismasta. Tykästyin herraan ensisilmäyksellä. Tädiltäni tänä keväänä saamat jaloangervot ovat lähteneet hyvin kasvuun.


Kuvailen perennapenkkejä lisää, kun kukinto alkaa. Tämän kylmän kelin jatkuessa saadaan odotella vielä pitkään kukkaloistoa...

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Jaa mitäkö mulle kuuluu? Huhtikuu

Taaskin kohta kuukausi vierähtänyt edellisestä postauksesta. Mihin tämä huhtikuukin on vierähtänyt?? Ainakin se on mennyt aivan liian nopeasti!

No huhtikuu on vierähtänyt, kun nyt muistelen niin ainakin:
- missäpä muualla kuin töissä
- verhoilusta oli vika kerta puolikuusta
- pesten ikkunoita ja vaihtaen verhoja
- leikaten norjanangervoaitaa
- prätkäkauden avaus
- NOSH-kutsut ystäville ja leivontaa sinne
- viikko työmatkalla
- peraten kukkapenkkejä
- Porissa puutarhamessuilla, jonka jälkimainingeissa valeistutuksia
- tuunaten kasteluvedenkeruutynnyrit
- miehen kanssa laatuaikaa parina viikonloppuna, hyvää ruokaa ja juomaa

Avaten näitä nyt hiukan, eli verhoilu tosiaan loppuu puolikuusta. Tähänä tilanteeseen jäin tänä keväänä. Viimeisellä kerralla tuli lähinnä vain leikattua käsinojien kankaat. Hidasta, niin kovin hidasta! Mutta joskos jouluksi valmistuisi. Riippuu tosin montako kertaa syksyllä jää töiden vuoksi välistä. Kevätkaudella jäi aika monta. Kansalaisopiston syyslukukausihan alkaa vasta myöhään syksyllä.



Maakin on sulanut ja puutarhahommat sitämyöden aloitettu. Meillä on naapurin kanssa väliaitana ikävanha norjanangervoaita, joka on päässyt todella ränsistymään hoitamattomuuden vuoksi. Voisi sanoa, että tonttimme häpeäpilkku. Kävin ehdottamassa naapurille josko saisimme leikata sen matalaksi, koska se tosiaan on niin huonossa kunnossa, ettei se enää oikein siistimällä parane. No kuulemma syksyllä. Leikkasin luvalla kuitenkin sitten aidan siistimmäksi meidän puolelta tai sanotaanko, että aikakin kapeammaksi. Useampi ilta meni ja mies taisi viedä 3 risukuormaa pois peräkärryllä.  Tässä kuva keskeneräisestä työstä. Syksyllä se menee siis matalaksi ja on toivottavasti ensi vuoden kesällä hiukan kauniimpi! Norjanangervo on kaunis puska, mutta sitä tarvitsisi leikata joka vuosi harvennusleikkuuna, jotta se pysyisikin kauniina.



Ikkunatkin on tullut pestyä ja verhot vaihdettua olkkariin, keittiöön ja vierashuoneeseen. Muissa huoneissa on vielä samat verhot, koska en ole vielä saanut päätettyä, mitkä verhot laittaisin mihinkin.
Viikoloppuna perkasin kukkapenkit. Näyttäisi siltä, että viimekesäiset istutukset ovat säilyneet hyvin ja alasleikatutkin pilkistävät jo uutta maasta. Tosin toinen toissavuonna istutetuista alppiruusuista näyttäisi kuolleen talven aikana. Onneksi toinen on hengissä ja vahvasti. En kuitenkaan vielä kaivanut alppuruusua ylös, annetaan nyt hieman vielä aikaa ja kahvinporoja.

Olin tosiaan viime viikon työmatkalla naapurimaassa tai oikeastaan pääsin jo perjantaina kotiin. Edellissunnuntaina meillä olikin vilinää ja ääntä, kun meillä oli 9 naista NOSH-kutsuilla. Tarjosin leipomiani suppillovahveromuffinseja, kuhapiirakkaa ja raparperimarenkipiirakkaa. Kuvat leipomuksista jäi epähuomioissa ja kiireessä ottamatta, mutta jaan ohjeet jossain vaiheessa. Kuhapiirakahan ohje täällä on ollutkin, mutta muut olivat uusia kokeiluja. Sienimuffinseja teen uusiksikin, mutta ohje vaatisi hiukan muuntelua, eli lisää sieniä. Raparperimarenkipiirakka oli todella hyvää ja sitä tulen tekemään varmaan vielä monesti! NOSH:lta oli jälleen tullut ihania naistenmalliston uutuuksia ja pakkohan sitä oli taas vähän täyttää vaatekaappia. Pidän eritoten NOSH-vaatteiden ekologisuudesta, ihan mielettömän hyvästä laadusta sekä kauniista malleista ja kankaista! Sain ystävältä ihania kukkasiakin, jotka ovat muuten tässä kuvassa jo viikon vanhoja ja vieläkin näin hyvässä loistossa.



Lauantaina oltiin miehen kanssa Porissa puutarhamessuilla. Tai no ihan alkajaiseksi päivä aloitettiin Café Ratsulan brunssilla puoliltapäivin. Eipä ole turhaan suositeltu, hinta ja laatu kohtasivat! Varsinkin "tee itse vohvelisi" oli todella kiva ja vähän erilaisempi juttu! Tulee varmasti käytyä toistekkin.




Muutama viikko sitten totesin miehelle, että tänä vuonna ei varmaan tarvitse ostaa perennoja. No kuinkas Sulo Vilenille sitten kävikään, kun messuilla happy hour:lla sai valita 20€:llä 8 juurakkoa! Tuli valkattua vaaleanpunainen pioni, vaaleanpunainen jaloangervo, keltainen marskinlilja, oranssi maksaruoho, punainen maksaruoho, valkopinkki syysleimu, punainen syysleimu ja punainen kanna.
Kuvasin juurakot, että tiedän mikä on mikä.










 Koska vielä saattaa tulla yöpakkasia, myyjän ohjeesta valeistutin juurakot laatikkoon, jonka vein varastoon. Tarkoitus siis on, että juurakot vielä hiukan talvehtivat, eli ovat pimeässä n. 10 asteen lämpötilassa. Kannan tosin pistin purkkiin ja vein sisälle, koska se juurtuu vain 20 asteen lämpötilassa ja valoisassa. Sitähän ei voi jättää talveksi maahankaan, vaan se on kaivettava ylös ja säilytettävä pimeässä kellarilämpötilassa. Taidan pitää sen purkissa koko kesän. En tiedä edes mihin nämä kaikki laitan, mutta eiköhän ne paikkansa löydä. Mies totesi, että kyllä meillä tonttia riittää :)




Lauantaina myös tuunattiin  yhdessä miehen kanssa kasteluvedenkeruutynnyrit puuvaraston nurkalta. Talvella löytyi kirpparilta eurolla kaksi säkkiä. Säkit halki, köydellä kiinni ja helmat liimasin vielä kuumaliimalla. Maastoutuu huomattavasti paljon kauniimmin kuin siniset tynnyrit!






Ensimmäiset valkovuokotkin bongasin eilen lenkillä.



Kevät on siis tullut, vaikka tänään odottikin aamulla lumi maassa, joka tosin on jo sulanut päivän aikana. Toivottavasti tämä takatalvi oli kuitenkin tässä!

Huhtikuuhun on kuulunut myös prätkäkauden avaus alkukuusta, kostea sellainen, päivällä sateen ja illalla kerholla muun nesteen merkeissä :) Toissa maanantaina kuitenkin sää suosi ilta-ajelua Kalloon, vaikka sormet kyllä jäätyivätkin.



Toissa viikonloppuna avattiin miehen kanssa kevään parsakausi. Ihanaa, kun kaupasta saa taas tuoretta parsaa. Talvella ne ovat niin kovin nahistuneita ja laatuun nähden ryöstöhintaisia. Ystäviltä saatua peuranfilettä omalla marinadilla marinoitu, Bearnaiskastiketta, valkosipulikermaperunoita ja parsaa.



Alkuruuaksi tein juustoista tomaattikeittoa. Se unohtui kuvata, mutta vietävä miten hyvää! Teen toistekin ja jaan sitten ohjeen samalla.

Viime viikonloppuna  loimitettuunkin pihahommien ohessa lohta. Maistui taivaalliselta Prykmestar Savukataja-oluen kanssa! Se tuntuu olevan jonkun muunkin suosikki, koska Mikkolan Prisman Alkoon sitä jäi yksi pullo hyllyyn ostettuani sen toisen pois.


Viikonloppuna onkin vappu! Tuo teekkarin vanha lempijuhla :) Noh eipä tuo työvuosina enää ole miltään ihmeelliseltä tuntunut, toista se oli opiskelijana. Ehkäpä sitä tulee Porissa vapputorilla käytyä ja teekkarilakki päähän laitettua. Teekkarikastetta tuskin tulee enää mentyä katsomaan, kun toissavuonna sielä taisi olla yksi korillinen teekkareita, kun käytiin katsomassa. Meno oli muutenkin tosi nuivaa. Toista se oli Lappeenrannassa aikoinaan :) Tosin Porissa ei ole yleensäkkään teekkareita kovinkaan paljoa.  Oman teekkarikasteeni sain muuten vappuna 2003, että on siitäkin jo hetki kulunut.

Mukavaa vappua kaikille!